Jemina Staalon matkaploki

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Sininen hyinen metsä, vuoden viimeisenä päivänä 31.12.2013

Oikein hyvää, tasa-arvoista ja rauhallista uutta vuotta! Shostakovichin valssi - number two - soi, joskus Dvorakin New World Symphony. Katsoinpa joulun aikaan mainion Batman-elokuvan noin vuodelta 1966, jossa oli niin mainio katsaus YK:n toimintaan - voi sitä riitasointujen ja ärräpäitten määrää. Tosin siellä molottivat vain miehet. Mutta hieno piikki hölmön campin sisällä - joo, ihminen todellakin oppii. Ja kehittyy. Ja uskoo tulevaan, parempaan. Batman tuli ennen hienoa Modesty Blaise - pistävä perhonen elokuvaa, Modesty klassikkosarjakuvana tuli jo käsiteltyä kirjamessuilla 2013, jolloin tapetilla oli, ja on yhä, vakoilu, ison veljen tarkka puusilmä, eikä pelkästään Jamesbondit, vaan myös kaikenmaailman leaksit, wikileaksit, yleleaksit ja tässä nyt. tottahan toki: staaloleaksit. Ja setä aurinkoinen "armahti". Minulle tuli pitkä.... nauru kun kuulin, kuka on Time-lehden vuoden ihminen. Luulin, että vuoden tärkein, merkittävin ihminen on Sini Saarela, Pussy Riot, Nelson Mandela tai Daw Aung San Suu Kyi. Mutta mitä sitä... " Ihminen, mikä se on." Filosofit vain kysyvät, eivät vastaa. Mutta vastarannalla? Sitten seuraava camp elokuva oli Joulupukki ja marsilaiset, jossa ennustettiin aivan oikein, että lapset viettävät liikaa aikaa videolaitteen edessä. Elokuva oli noin vuodelta 1966. Suomalaisista tuli vidiootteja

noin vuonna 1983. Juuret. Kalkkimaan pappi. Tervett Kädet. Ugh. Perkele. Pohjoinen ahistus. Näillä ekstaattis-ekpressiivisillä sivuilla on sitä, mitä tänne mahtuu ja mitä ehtii. Rajata. Alleviivata. Lunta tuli, lisää, Sininen hyinen metsä, vuoden viimeisenä päivänä 31.12.2013. Minulle niin idyllinen, aito, pakanallinen ja vain Pohjoinen on kohta vähäluminen - kuin Norjan juhannus. Emmekö me ihmist oikeasti tee ja säilytä tätä maailmaa? Valinnoilla, sananvapaudella.